Avainsana-arkisto: rauhoittuminen

Tyytyväinen koira – onnellinen omistaja?

Olen niin iloinen, että olen mukana Eläinkoulutusblogista tutun Jaana Pohjolan (eläinten käytösneuvoja BSc, MSc) luotsaamalla kurssilla Tyytyväinen koira – onnellinen omistaja.

Kun kuulin tästä kurssista ensimmäisen kerran, hyppäsin laakista kattoon! Tuntui, että kurssikuvaus vastasi niin täydellisesti monia ajatuksiani koiran kouluttamisesta, sen kanssa elämisestä ja asioista, jotka vaikuttavat koiran hyvinvointiin. Kurssille oli ihan pakko päästä!

Koiran hyvinvointiin voidaan vaikuttaa mm. kouluttamisella. Esimerkiksi moitteeton hihnakäytös parantaa sekä koiran että omistajan hyvinvointia kun lenkeille on mukava lähteä ja molemmat nauttivat siitä. Kun hihna hymyilee, säästyy sekä koiran kaularanka sekä taluttajan olkapää toistuvilta nykäisyiltä. Koulutuksen lisäksi koiran hyvinvointiin liittyy monta muutakin asiaa.

Koiran lajityypillinen käyttäytyminen kuten myös koiran ja omistajan keskinäinen suhde kuuluvat molemmat kurssin teemoihin. Näistä erityisesti jälkimmäinen puhuttelee minua itseäni kovasti. Olen moneen otteeseen vastaanottanut koulutuskyselyitä saatesanoin: ”Olen seurannut sinua kisoissa ja pidän tavasta, jolla toimit omien koiriesi kanssa. Teidän hyvä suhde näkyy ulospäin.” Kurssilla pääsen paneutumaan koiran ja ihmisen suhteeseen vaikuttaviin asioihin syvällisesti ja se motivoi minua kovasti.

Koiran ja ihmisen hyvä suhde lujittuu yhteisistä kokemuksista. Hyvä suhde helpottaa parin selviytymistä uusissa tilanteissa.

Kilpailevien harrastuskoirien omistajana olen kiinnostunut eläinteni hyvinvoinnista myös siksi, että  koiran kokonaisvaltainen hyvinvointi parantaa oppimistuloksia. Mitä tehokkaammin koirani oppivat, sitä vähemmällä vaivalla minä kouluttajana pääsen kohti tavoittelemiani koulutus- ja kilpailutuloksia.

Ensimmäiseltä kurssikerralta päällimmäiseksi mieleeni jäi, miten tärkeää koiralle on rauhoittuminen. Kyky levätä ja rauhoittua on taito, joka kannattaa opettaa koiralle kuin koiralle, etenkin jos sen kanssa aikoo harrastaa, kilpailla tai vaikka matkustaa mummolaan pitkän matkan taa. Aivan kuten me ihmisetkin, koira väsyy ilman riittävää lepoa.

Rauhoittumista, sen harjoittelua ja merkitystä ei voi kyllin korostaa, sillä asia ei suinkaan ole päivänselvää pässinlihaa ihmisille. Kurssikeskusteluissamme tuli esille myös se, etteivät kaikki koiran omistajatkaan tiedä, mitä kaikkea rauhoittuminen tarkoittaa ja kuinka läheinen asia se on keskittymisen kanssa. Myös ohjaajan osalta.

Koulutustilanteissa kuulee toisinaan ohjaajan tokaisevan koiralleen: ”Keskity!”. Silloin kouluttajan tekisi mieli tokaista sama asia koiran ohjaajalle. Kentän laidalla räplätään mobiililaitteita, vaihdetaan kuulumisia ja keskitytään epäolennaiseen. Siinä ei ole sinänsä mitään pahaa. Karvaisen treenikaverin rauhoittumisen ja levon kannalta on kuitenkin  merkitystä sillä, mitä koira tekee kun ohjaaja ei keskity sen kanssa puuhailuun. Roikkuu narussa energiaansa kuluttaen tietämättä mitä pitäisi tehdä vai lepää häkissä ja lataa akkujaan seuraavaan rupeamaan?

Jos haluat saada vinkkejä ja intoa oman koirasi kanssa toimimiseen, jätä yhteystietosi tästä. Lupaan kohdella osoitettasi arvokkuudella! Lähetän postia 1-2 kertaa kuukaudessa ja pääset milloin vain perumaan postien tulon.

Artikkelin kuvat: Pixabay

 

Joulukalenteri 2016 – luukku 22

Kaksi yötä jouluun. Mielessä käy, mitä kaikkea vielä ehtii tekemään ja mitä ei. Kuinka vapauttava onkaan ajatus siitä, että kinkku olisi pitänyt jo ottaa sulamaan, joulusiivous olisi pitänyt jo tehdä ja perunalaatikonkin pitäisi olla jo hyvää vauhtia imeltymässä. Vaan eipä ole. Voin viivata yli nämä asiat joulustressilistaltani.

Yläasteikäisenä olin pölyallergikko, joten hoidin kotimme joulusiivouksen pitkälti omaa terveyttäni ajatellen. Sillon kun isovanhemmat vielä elivät, oli mukavaa touhuta tonttuperheenä keittiössä ja silputa rosollin aineksia oikeankokoisiksi kuutioiksi. Vanhukset olivat  odotettuja jouluvieraita ja he nauttivat päästessään valmiiseen jouluun.

Joulusiivouksen ähinään päästäkseni jynssäsin wc:n saippuakupin puhtaaksi ja asetin siihen viime jouluna lahjaksi saamani luomusaippuan. Uuden saippuan tuoksu on ihana! Kurkistin kynttilälaatikkooni ja totesin tunnelmavalon riittävän joulun ajaksi. Ajatus olohuoneen pöydän siivoamisesta sai minut tyhjentämään ensimmäisen pukin tuoman suklaarasian. Tulihan tilaa pöydälle!

Taatelikakkuni on vielä ajatuksen tasolla, mutta ehtiihän tässä.  Jos kakku ei ennätä mehevöitymään jääkaapissa riittävästi, voi tilanteen aina pelastaa sutimalla sen pintaan hieman tummaa rommia.

Näillä valmisteluilla arvelen joulun saapuvan tasan kahden päivän kuluttua.

Joulukalenterin luukku 22 heittää ilmoille kysymyksen:
voisiko joulusta selvitä vähän vähemmällä?